Keski-ikään liittyy usein huoli terveydestä ja oman painon hallinnasta. Tähän saakka viisaus on ollut, että katso kalorimäärää ja vähennä rasvaa. Niin kilot eivät lisäänny, kolesteroliarvot pysyvät kohdillaan eikä diabetes uhkaa. Täsmäase tähän olivat kevyttuotteet.
Time-lehden tuore artikkeli, jota on referoitu jo iltapäivälehdissä, marssittaa kuitenkin ihan toisenlaiset tropit ruoan ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Sen pääväitteitä, joita joukko tutkimuksia tukee, ovat seuraavanlaisia:
• syöty läski ei muutu omaksi läskiksi
• eläinrasvojen sisältämän kolesterolin muuttuminen veren kolesteroliksi ei olekaan aivan yksinkertainen juttu
• sokeri ja vilja nostavat huonon kolesterolin määrää veressä
• keho muuttaa viljan hiilarit sokeriksi, joka varastoituu läskiksi
• rasvan korvaaminen hiilareilla on huono juttu
• nälkä on painonhallinnan varmin tappaja
Myytit
Tiedämme ainakin kaksi asiaa: että kauan sitten söimme paljon terveellisemmin ja vähemmän lihaa sekä että kreetalainen ruokavalio on ihanne.
Paitsi että nämä eivät ole ihan totta. Yhdysvalloissa ihmiset syövät osapuilleen yhtä paljon lihaa kuin reilut sata vuotta sitten. Rasva on korvattu hiilareilla ja sokerilla (massatuotetulla maissisokerilla erityisesti ja tätä käytetään liki aina eineksissä ja snackseissa). Niinä vuosikymmeninä kun rasvan vaaroista on varoiteltu, ylipaino ja diabetes ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Kreetalaisen ruokavalion siunauksellisuus perustuu huonoon dataan. Kreetalaisten veriarvoja mitattiin toisen maailmansodan jälkeen, kun he kärsivät saksalaisten hävityksen jäljiltä nälkää. Naapurissa Korfun saarella, jossa syötiin juustoa kun sitä oli, kolesterolit olivat korkeammat, mutta se ei sopinut teesiin ja jätettiin pois tutkimusaineistosta. Kuten myös Ranska ja Saksa, rasvamaat, joissa ihmiset olivat varsin terveitä.
Läski muuttuu syödessä
Vieroksumme eläinrasvaa, koska ajattelemme sen menevän suoraan verenkiertoon rasvana.
Asia ei ole niin simppeli. Uusien tutkimusten mukaan maitorasvat itse asiassa suojaavat sydäntaudeilta. Ja lihan rasva sisältää sekä hyviä että huonoja kolesteroleja. Jälkimmäisiä on kahta lajia: isoja ja pieniä kolesterolipartikkeleita, joista jälkimmäiset ovat huomattavasti haitallisempia kuin ensin mainitut. Isot partikkelit putsaavat suonia pienistä partikkeleista. Ja näitä pieniä partikkeleita on erityisesti hiilihydraateissa, jotka nostavat huonoa kolesterolia enemmän kuin eläinrasvat.
Miten keho toimii
Kiinnostavinta artikkelissa on se, miten keho toimii hyödyntäessään erilaisia ruoka-aineita. Me kaikki tiedämme, että kasvikset ja kala ovat hyväksi. Ja että eläinrasvoja sisältävissä ruoissa on paljon kaloreita, jotka lihottavat väistämättä – mutta tämä ei pidäkään paikkaansa.
Ravitsemus on nollasummapeliä. Jos syömme vähemmän jotain, se on korvattava jollain muulla. Terveyden näkökulmasta huonoin vaihtoehto on jonkin korvaaminen ns. nopeilla hiilihydraateilla. Väliä ei lopulta ole, onko se sokeria tai valkoisia jauhoja: molemmissa tapauksissa keho muuttaa ne sokeriksi. Sokeri kiihdyttää insuliinin tuotantoa, minkä vuoksi keho alkaa varastoida energiaa.
Kun energia menee varastoon ja verensokeri laskee, meille tulee heti uudelleen nälkä. Ja sitten syömme lisää leipää, joka muuttuu sokeriksi ja menee varastoon, jne. Ellemme syö, keho tulkitsee, että nyt pitää jemmata energiaa ja lyö itsensä lukkoon.
Summarum
Ravitsemus on monimutkainen vyyhti, mutta lopulta ratkaisu on simppeli: osta kaupasta oikeat raaka-aineet ja valmista itse ruokaa. Elintarviteollisuuden "jalostamat" ruoat ovat aina huonompi vaihtoehto, olivat kuinka terveystuotteita hyvänsä.
Minulle itselleni hankalaa on leivän välttäminen. Se maistuu hyvälle ja sitä voi syödä aina kun on nälkä. Paitsi että leivän syömisen takia minulla on ehkä aina nälkä. Lihan syömistä en ekologisista syistä halua lisätä, joten tänään kauppaan, kärry täyteen kasviksia ja ehkä paahdan ne, marinoin ja laitan jääkaappiin välipaloiksi.
Timen alkuperäinen artikkeli löytyy täältä:
http://time.com/2863227/ending-the-war-on-fat/
.JPG)
