Muistan edelleen kirkkaasti hetken, kun törmäsin Milan
Kunderan Kuolemattomuus-kirjassa ajatukseen, jonka jälkeen en enää osannut katsella
maailmaa kuin ennen. Sanatarkasti aatosta en muista, mutta sisällön kyllä:
eleet eivät ole ihmisen omaisuutta vaan ihminen eleiden.
Tämä vaatinee hieman selittämistä. Tehdään se esimerkillä.
Kun vilkutat jollekulle ihmiselle, Kundera väittää, että ele ei ole sinun
keksimäsi tai omasi, vaan vilkuttamalla asetut tähän eleeseen, joka on ollut
sinua ennen ja joka jälkeesi jää. Minua tämä hätkähdytti.
Ja sen kautta tajusin, että esimerkiksi pukeutumisella
ihminen ei puhtaasti ja suorasti ilmaise itseään vaan asettuu pukeutumalla
tiettyyn persoonaan tai rooliin. Kukaan ei ole oma itsensä vaan joku muu, johon
haluaa samastua. Meistä aika monelle voi perustellusti huutaa, että ”hei,
tyyppi!”
Oivalluksen seurauksena intouduin ajattelemaan vaatteita ja
pukeutumista toisin.
Johtuu varmastikin tästä armottomasta ilmastosta, että
ainakin minä olen ajatellut pukeutumista tarkenemisen näkökulmasta.
Alusvaatteet lämmittävät ihmistä. Pitkät kalsarit on miehen laitettava
pakkasella siksi, etteivät sukukalleudet huurru.
Sitten ajattelin tarkemmin: miten pitkät alushousut
suojaavat arkoja paikkoja paremmin kuin reiteen ulottuvat bokserimalliset
kalsongit? Eivät mitenkään! Pitkikset lämmittävät reisiä, polvia ja pohkeita,
mitkä osat eivät ole niitä vilunarimpia.
Ja miksi sitten lännenleffoissa äijillä on yllä yksiosainen
potkupukutyylinen aluspuku, kun hikoillaan Arizonan autiomaassa ja raahataan
kuolleesta hevosesta irrotettua satulaa? Luulisi tarkenevan muutenkin!
Kun alusvaatteita alkaa pohtia tarkemmin, tajuaa niiden
merkityksen – ainakin alkujaan – olleen päällysvaatteiden suojaaminen.
Alusvaatteet peittävät ihmisessä nimenomaan paikat, joista ihminen erittää, ja
nämä eritteet likaavat päällysvaatteita, jotka ovat vaatteista kalliimpia.
Alushousujen ansiosta ja niitä taajaan vaihtamalla yksiä ja
samoja päällyshousuja voi käyttää päiväkausia, aluspaitaan sonnustautuminen
pidentää kauluspaidan käyttökertaa, kauluspaidan kaulus taas suojaa
takinkaulusta niskalimalta (saman asian ajoivat ennen paitojen irtokaulukset)
ja mansettien pitää näkyä siksi hihansuista, ettei takki tahriinnu. Kun käyttää
kesällä sukkia tennareissa, tennareista ei tule pikavauhtia ongelmajätettä.
Tekstin tässä vaiheessa pitäisi edellä keksitty viisaus
nostaa uudelle abstraktiotasolle: miten se selittäisi Kreikan velkaongelmat,
Huuhkajien onnettoman FIFA-rankingin tai suomalaisten alkoholikulttuurin.
Mutta en nyt keksi. Muuta kuin että asioita voi katsella monelta
kantilta: ettei kreikkalainen välttämättä ole huijari, suomalainen
potkupalloilija lahjaton ja meillä nyt vain ole tällainen reilu meininki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti